Vihdoinkin jotain kirjoittamisen arvoista!

On ollut taas hiljaiseloa pitkän aikaa... Alkaa kyllä olla rehellisesti sanottuna puuduttavaa tuo yksitoikkoinen maastoilu Nasulla ja ainoa vaihtelu on satula tai ilman. Pellot ovat olleet niin upottavia, ettei pysty kunolla vääntämään mitään ja nyt kun tuli pakkasta ja ponilla on kesäkengät, oli tämänpäiväinen lyhyt ratsastus hirvittävää luistelua. Kyllä se tästä kun saadaan hokit ja pelloille tulee sellainen kiva pakkaslumi, että pääsee sinne liihottelemaan!

Tänään olin vaihteeksi Ponsukan selässä ja siitä on tullut sellainen ihme tuittu, että saattaa kesken kaiken vaan pysähtyä ja sitten saa käyttää kaiken taitonsa saadakseen pollen liikkeelle! Ensin olin pihassa liinassa ja sitten ajateltiin Anun kanssa, että jospa mennään kokeilemaan miten neiti käyttäytyy pellolla. Kyllä irtos liikettä! Ihan mieletöntä laukkaa sain painaa siellä pitkin peltoa ja oli kyllä suorastaan huvittavaa huomata että ympyrä, jolla yiritin pysyä, levisi vaan koko ajan joka suuntaan. Hyvin pysyi Ponsu pystyssä, vaikka välillä kyllä hirvitti se päätön vauhti, kun Ponsukka tuntuu lähinnä siltä, ettei sillä niin väliä jos nyt vähän nurin mennään! Tästäkin selvittiin kunnialla.

Ja jos muusta elämästäni sanon jotain, niin nythän on koeviikko eli aika rento meininki, kun on pahimmat jo ohi. Kaikki muu aika koulun ohella meneekin sitten tallilla olemiseen tai metsässä kävelemiseen. Ja nyt jotta saisin jonkun kuvan tähänkin kirjoitukseen, liitän jotain täysin aiheeseen kuulumatonta!

Juu tällasta eräänä lauantaina kun tämä tyttö halusi naimisiin... :D



...ja mikä uskomattominta: meikkasin!

-Mari kaikenlaisine suunnitelmineen...