Jo toinen peräkkäinen harvinaisen mahatava päivä! Lähdin Ponsun omistajan kanssa kahdeksan maissa ajelemaan havosmessuille ja ajettiin vaan kaks kertaa väärin matkalla :D Päästiin kuitenkin ihan aikataulun mukaisesti perille ja kateltiin siellä sitten Nina Fagerströmin luentoo, ratsastuskouluoppilaiden olympialaisia, poniravilähtödemostraatioo ja issikkaoreja. Lisäks kierreltiin kojuja ja syötiin jäätelöö :D Oli kyllä kivaa ja sain jopa aikaseks ostettua jotain tarpeellista. Nimittäin kuolaimet Morrikselle! Morska meni järkytyksestä soikeeks kun laitoin ne sille suuhun... :D Mutta sitten poika pääsi peltoon pinkomaan ja toivottavasti unohti tuon kammottavan tunteen kun suuhun tungetaan metallia, eikä sitä saa millään pois!
Myös Nasun kanssa touhuilin. Talutin sen meille kotiin, ratsastin oikeestaan jo ihan vähän ennen kotia. Sitten takasin päin ratsastin melkein koko matkan, ihan loppukäynneiks hyppäsin alas. Mulla ei siis ollu suitsia eikä satulaa, vaan riimu ja naru. Enkä edes vaivautunu sitomaan sitä narua sillei ohjien tapasiks vaan se oli mulla vaan toisessa kädessä ja ohjailin lähinnä pohkeella :P Siinä yhessä kohtaa matkalla on koski, minkä jälkeen lähtee loiva ylämäki ja mä aina laukkaan sen ylämäen. Niin mä tein nytkin ja mun serkku sattu just meneen meistä autolla ohi ja Nasu lähti mielellään laukkaamaan sen auton perään jo vähän ennen sitä koskee. Sitten siinä kosken kohalla se pelästy ja vähäsen hypähti sivulle ja hetken mä olin varma, että jos se tosta vielä pahemmin säikähtää, niin mä löydän itteni sieltä koskesta... Mutta ei se sätkyilly enää vaan kiihdytti vaan laukkaa :D Oli ihanaa <3 Sitten hoidin hevoset yöpuulle ja taas kerran kerroin niille kuinka tärkeitä ne mulle on.
-Rakkaimpiinsa hurahtanut Mari
Morska ajatteli varmaan: "Mitä ihmettä? Eihän tätä voi syödä?!" :D Aika scary varmaa jos oisit pudonnu sinne koskeen:o
VastaaPoistaJoo Morrista kyllä kiukutti kun ei sitä pystyny kunnolla pureskeleen :D Ja onneks Nasu ei oo ihan niin säikky!
VastaaPoista