Yksikseni maneesissa

Eilisestä siis: meni aivan loistavasti! Pyysin Saraa pitämään mulle tuntia, mutta se ei päässy, joten lähdin sitten yksin taluttamaan Nasua kohti maneesia ja ajattelin, että hyvä jos päästään edes ratsastamaan, katsotaan onko siellä tilaa. Olisin voinut ihan vaan maastoillakin, mutta halusin nyt kuitenkin kokeilla mennä maneesille, vaikka ei ollutkaan ketään mukana. Yleensä on aina ollut joku pitämässä tunita, kuvaamassa tai ratsastamassa mun kanssa. Tällä kertaa siellä oli vain Nasu ja minä ja meni ihan putkeen! Olin ilman satulaa, enkä tehny mitään kummosta. Ihan vaan ravailin paljon ympyrällä ja kaiken maailman kiemuroita. En laukannu kovinkaan plajoo, vähän ympyrällä molempiin suuntiin ja sen jälkeen ihan vaan uraa pitkin kierrokset vähän reippaammin. Nasu kulki osittain jopa hienosti muodossa! En ole oikeastaan juurikaan vaatinut minkäänlaista mutoa ponilta, yleensä olen mennyt vaan pitkin ohjin. Kyllä näistä Saran harjoituksista on ollut apua! ;) En ratsastanut tuntiakaan, mutta se riitti, kun meni niin hyvin. Talutin ponin takaisin omalle tallille ja siinä matkan varrella poikkesin kotiin ja Nasu sai leikkiä ruohonleikkuria meidän pihassa. Siskolta sain synttärilahjani siinä samalla: ämpäri, pesusieni ja -harja, sukkia sekä hieno "timanki"raippa! Sen raipan taidankin ottaa ensi kerralla mukaan, koska en eilen löytänyt maneesista yhtäkään raippaa... Ei auta luottaa siihen, että sieltä lyötyisi!

Valitettavasti ei ole kuvamateriaalia, koska olin yksin, mutta yritän löytää koneen syövereistä jonkun muun kuvan...

Tätä kuvaa en tainnut lisätä siitä kerrasta, kun Sara piti mulle viimeks tuntia.

-Mari ja melkein kouluponi