Vaellusleiri!

Hei kaikille piiiiiitkän tauon jälkeen! Olin nimittäin Kokkomäen tallilla vaellusleirillä 22.-27.7.2012 ja oli tosi kivaa! Kuvia kyllä otettiin paljon, mutta itselläni ei tietenkään ollut kameraa mukana, kuten ei yleensäkään missään. Kerron nyt kuitenkin pääpiirteittäin miten leiri meni.

Sunnutai ei varsinaisesti ollut vielä leiripäivä ja aamupäivä alkoikin pikkuserkun rippijuhlissa. Serkkuni Tanja piirsi sellaisella piirtoalustalla(?) minusta kuvan taikaponin selässä ja olin aivan otettu! Tässä se nyt on näytillä kaikille.

Mutta juu siis sitten ystävieni Ninan ja Venlan kanssa suunnattiin Kokkomäen tallille ja ensimmäinen ilta meni tutustuessa muihin leiriläisiin ja sitä rataa.

Maanantaina oli ensimmäisen vaelluksen aika! Sain hoitohevosekseni Viivin, joka oli siis suomenhevonen, kuten kaikki muutkin hevoset kyseisellä tallilla, lukuunottamatta muutamaa lämminveristä ravuria. Ensimmäinen vaellus kesti alle 2 tuntia, eikä ollenkaan laukattu, kun ohjaaja vasta vähän tarkkaili, että osataanko me ollenkaan ratsastaa :D Noilla maastolenkeillä jokaisen askellajin tahti oli kova ja siksi matkustelu olikin hauskaa.

Tiistaina ei ratsastettu ollenkaan päivällä vaan lähdettiin vasta iltapalan jälkeen matkaan, joskus 11 maissa. Menin tammalla nimeltä Harmiton. Tälläkin lenkillä mentiin vain käyntiä ja ravia, johtuen pimenneestä illasta. Vaelsimme Rahikkalaan, missä oli hevosille laidun ja itse majoituimme aittaan. Matka hevosilla Kokkomäestä Rahikkalaan kesti suunnilleen pari tuntia.

Keskiviikkona kävimme parilla pikku muistomerkillä ja palasimme sitten samaa reittiä takaisin, mistä yöllä oltiin tultukin. Sain ratsukseni Pinolan. Kun sitten tuli se kauan odotettu komento nostaa laukka, ei mennyt aikaakaan, kun jo jollekin jonossa ilmeni ongelmia, eikä sitten kukaan saanut jatkaa ravia kovemmalla tempolla. Silloin kyllä harmitti, mutta onneksi luvassa oli jotain hauskaa!

Torstaina meidät sitten jaettiin kahteen ryhmään: niihin jotka todella osaavat ja haluavat laulattaa hevosilla täyttä kiitolaukkaa ja niihin, jotka eivät kyseiseen uskaltaneet ryhtyä. Itse kuuluin ensin mainittuihin. Lähdimme nimittäin sellaiselle maastolenkille, missä oli yksi erillinen 1,5 km pitkä pätkä varattu täydelle nelille! Sain tälle vaellukselle tamman nimeltä Edit ja sillä oli kyllä varmaan koko tallin tasaisimmat askellajit! Kun pääsimme laukkapätkän alkuun, tuli ohjaajalta komento "osasto ympäri" ja silloin jokaisen piti kääntää oma hevosensa 180 astetta ympäri ja laukkaamaan lähdettiin vuorotellen niin, että piti laskea kymmeneen edellisen ratsukon lähdettyä, kääntää sitten hevosensa ja painaa perään. Hienoa oli, kun hevoset tiesivät itse mitä tekivät ja meille sanottiin, että ainoa asia mistä huolehtia, on se että pysyy kyydissä. Sen laukan aikana ei hevosille nimittäin voinut yhtään mitään, koska ne jouksivat juuri niin kovaa kuin jaloistaan pääsivät. Tunne oli jotain aivan mahtavaa! En koskaan kotona viitsi Nasua niin kovasti laukkoottaa, mutta nämä hevoset selvästi nauttivat vauhdista.

Perjantaina menin jälleen hoitopollellani ja vuorossa oli uittoreissu. Onneksi sattui olemaan lämmin päivä ja hevoset menivät mielelläänveteen (ainakin useimmat...). Saimme itsekin uida ja siihen päivään oli leiri mukava lopettaa ja jäi hyvät muistot kaikesta (:

Valitettavasti minulla ei vielä ole mitään kuvia laittaa tähän sekaan, mutta voin sitten tehdä sellaisen pelkkiä kuvia sisältävän viestin tässä sitten kun kuvia sähköpostiini saapuu.

-Leiriltä palannut Mari