Marin hevostelut ja muuta mukavaa

On ollu kyllä taas kiva päivä, ja vielä lauantai! Oon lueskellu ihmisten piiiitkiä blogitekstejä ratsastusharrastuksen alottamisesta ja kaikkee, ja tullut siihen tulokseen, että olen mielestäni onnekas, etten ole koskaan ollut mikään ratsastuskoulun kasvatti. Tottakai sellaiset henkilöt saavat ammattitaitoisen opetuksen, eikä tarvitse joka kerta mennä samalla hevosella, mutta sellainen ei sopisi minulle. Olen niin maalainen tapaus, että en vaan sopisi ratsastuskoululle. Toisinaan sitä kyllä mielellään ottaisi vastaan ihan oikean ohjatun tunnin, mutta on se maastoilukin kivaa ja kuitenkin pääsen maneesiin, minne voin aina pyytää jonkun itseäni paremman kaverin pitämään tuntia :P Kaikki tämä johtuu varmaan siitä, että tykkään ratsastaa ja tehdä paljon muutakin yksin. Kun olen hevosten kanssa, voisin viettää miljoona vuotta vain silitellessäni heppoja ja jutellessani niille. Ratsastuskoululla minua luultavasti katsottaisiin kieroon :D

No joo, se alkujohdannosta. Tänään ratsastin Ponsulla ja saavuin sinne tallille jo ennen yheksää, koska menimme omistajan kanssa maneesiin, minne on Ponsulla vielä pitempi matka kuin Nasulla meidän omalta tallilta. Ratsastettiin omistajan kanssa vähän vuoron perään ja mun piti ottaa siinä matkalla kotoo polkupyörä, mutta kumit oli tyhjänä ja ketjut irti... Siispä sain juosta ihan riittävästi. Ei ehditty olla maneesissa kuin reilu puoli tuntia, mutta kyllä se Ponsulle riitti ekaks kerraks, kun se sai tässä just tällä viikolla rokotuksenkin. Kyllä tuli taas kunnon laukkareeni, kun se paineli kun viimestä päivää! :D Toiseen suuntaan meni nätimmin, suorastaan hitaasti, mutta sitten kun yritti taas ravata niin se meni kolme kertaa kovempaa... Kyllä huomaa että on entinen ravuri! Sitten ratsastettiin takasin ja tällä välillä oli pyörän kumit täytetty ja sain otettua sen pyörän :D Perillä tietenkin juotiin teetä ja lisäks tuhottiin (lälinnä mä tuhosin) levyn pähkinäsuklaata samalla kun kateltiin jotain vanhoja heppakuvia Ponsusta ja sen edeltäjistä. Pyöräilin oman talin kautta kotiin ja Nasu meinas jyrätä mut tarhassaan, kun se pelästy viereisestä lammesta lähtevää sorsaa :D

Oon lueskellu ihmisten blogeja ja hommaillu kaikenlaista ja pitäis vissiin lähtee noita heppoja pistään yöpuulle, mutta meille tuli tuossa juuri varsin mieleinen yllätysvieras niin en oikein malta... ;)

-Mari ja ikuinen ihastus